UKK – Usein kysytyt kysymykset
Joissakin asioissa, esimerkiksi vakavissa henkilöön kohdistuvissa rikosasioissa oikeudenkäyntiavustajan tarve yleensä huomioidaan viran puolesta poliisin suorittamassa esitutkinnassa. Sinulla on kuitenkin aina oikeus sekä rikosasian asianomistajana että rikoksestä epäiltynä ottaa yhteyttä asianajajaan ja saada tarvittaessa asianajaja mukaasi kuulusteluun. Asiasta aiheutuvat kustannukset määräytyvät sekä asian laadun että asiaan osallisen tulo- ja varallisuustilanteen mukaan (kts. Rikosasiat, ja Hinnat). Useimmiten on perusteltua selvittää avustajan tarve mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Lähestymiskieltoa haetaan kotipaikkakunnan käräjäoikeudessa kirjallisella hakemuksella, jonka voi tehdä useimmiten itse (oikeus.fi – lomakkeet). Lähestymiskieltoasiaa käsitellään käräjäoikeuden istunnossa ja useimmiten on perusteltua ottaa yhteyttä asianajajaan viimeistään asian istuntokäsittelyä edeltäen.
Lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevia asioita käsitellään usein ns. asiantuntija-avusteisessa sovittelussa käräjäoikeudessa. Sovittelu on perinteiseen oikeudenkäyntimenettelyyn verrattuna vapaamuotoista, mutta asianajajan mukanaolo sovittelussa on usein perusteltua ja hyödyllistä. Myös sovitteluasiassa syntyviä oikeudenkäyntikuluja voidaan kattaa sekä valtion maksamalla oikeusavulla että oikeusturvavakuutuksella, mikäli sellainen on käytettävissäsi.
Avio- tai avoeron yhteydessä tulee usein käsiteltäväksi lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvien asioiden lisäksi varallisuuteen liittyvät kysymykset. Omaisuuden jako eron jälkeen tapahtuu joko osituksella tai omaisuuden erottelulla, jotka voidaan toteuttaa osapuolten keskenään sopimalla tavalla, tai viimekädessä oikeuden määräämän pesänjakajan tekemällä jaolla. Myös sopimuksen teossa on syytä ottaa yhteyttä asiantuntijaan, jotta vältetään asiakirjojen laatimiseen liittyvät asia- ja muotovirheet.
